Joseph Beuys 100 vuotta

 

Joseph Beuys lienee yksi keskeisimmistä saksalaisista kuvataiteilijoista kautta aikojen. Vuonna 2021 on kulunut 100 vuotta hänen syntymästään. Juhlavuotta vietetään laajasti Saksassa ja muuallakin. Hänen kotiseudullaan Reininmaalla yli 20 instituutiota ottaa osaa juhlavuoteen. Iso  Beuys -näyttely avautuu maaliskuussa Wieniin ja siirtyy sieltä Berliiniin, jos tautitilanne sallii suunnitelmien toteutumisen.

Composing, Joseph Beuys, Pariisi, n. 1985, © imago images/Leemage ja Wilhelm Lehmbruck, Große Kniende, 1911, Lehmbruck estate, Lehmbruck-museum, Duisburg, © akg-images / cda / guillot. Bundeskunsthalle Bonn.

Beuys syntyi Krefeldissä vuonna 1921 ja kuoli Düsseldorfissa vuonna 1989. Düsseldorfissa hän toimi myös taideakatemian professorina. Hän kävi koulunsa Klevessä, ensin katolista kansakoulua ja myöhemmin lukiota. 15-vuotiaana hän liittyi Hitler Jugendin riveihin. Tätä elämänvaihettaan hän ei kovin mieluusti muistellut, joskin on kertonut tarinan siitä, miten pelasti natsien vuoden 1933 kirjaroviosta Carl Linnén kirjan Systema Naturaen. 30-luvun Saksassa ei tietysti ollut kovin helppoa olla liittymättäkään Hitler Jugendiin, kuten  Günther Grassin osaltakin on kirjoitettu. Ei Beuys kuitenkaan tässä vaiheessa ainakaan pasifisti ollut, vaan liittyi vapaaehtoisena Luftwaffen palvelukseen ja palveli 11 vuotta useilla sotarintamilla.

Joseph Beuys, muotokuva, 1947, Museum Kurhaus Kleve. Kunstsammlung Nordrhein-Westfalen, Düsseldorfin laina. Kuva Anne Gossens / © vg Bild-Kunst, Bonn 2020. Museum Kurhaus Kleve.

Joseph Beuys  ”Festival of New Art” -tapahtumassa. Aachen, 20.7.1964. Kuva Heinrich Riebesehl / © vg Bild-Kunst, Bonn 2020. Ludwig Forum für Internationale Kunst.

Luftwaffen palveluun liittyy myös keskeinen tarina Beuysin elämän ja taiteen legendan syntymiseen. Hänen koneensa tuhoutui Krimillä. Lentäjä kuoli, mutta Beuys selvisi. Beuys kertoi myöhemmin että Krimin alkuperäisasukkaat tataarit olivat pelastaneet pahoin loukkaantuneen Beuysin voitelemalla rasvalla ja käärimällä huopiin. Näitä aineksia – ja eräänlaista tapahtuman aiheuttamaa valaistumista - Beuys käytti myöhemmin taiteessaan. Myöhempi tutkimus on kuitenkin vahvasti nostanut esille epäilyksen kertomuksen todenmukaisuudesta. Beuys kuljetettiin ilmeisesti pahoin loukkaantuneena suoraan saksalaiseen sotasairaalaan.
Beuysin ajattelu taustana on nähty viitteitä saksalaiseen, (natsien kaappaamaan) Heimat ja Volksgeist -ideologiaan. Myös katolinen mystiikka on nostettu esille. Keskeinen aate Beuysin ajattelun taustalla on joka tapauksessa Steiner-liike. Beuysin aktiivista roolia Saksan vihreän liikkeen alkuvaiheessa on tulkittu tästäkin näkökulmasta. Steinerilaisuutta löytyy Saksan vihreistä edelleenkin.

Joseph Beuys Working with Intuition Boxes outside Kunstakademie Düsseldorf. Kuva Nino Barbieri, 1970-luku. © vg Bild-Kunst, Bonn, 2020. Kunstmuseum Villa Zanders.

Beusilla taide ja toiminta henkilöityy, vielä enemmän kuin myyttisissä taiteilija(mies)neroissa aiemmin. Vuodesta 1964 alkaen – kertovat juhlavuoden järjestäjät – on mahdotonta enää erottaa taiteilijaa ja hänen elämäänsä. Tästä lähtien Beuys käyttää elämäänsä ja toimintaansa veistoksinaan. 

Ute Klophaus, Joseph Beuys keskustelussa näyttelyn ”Beuys und seine klasse”- avajaisissa. 1976.  bpk / Stiftung Museum Schloss Moyland / Ute Klophaus / Ernst von Siemens kunststiftungin laina.

Enää 1133 päivää kapitalismin loppuun. Joseph Beuys Düsseldorfissa 27.3.1981. (1st jour fixe). © fotoarchiv Ruhr museum. Kuva Jürgen Leiendecker  / © vg Bild-Kunst, Bonn 2020. Ruhr museum, Stiftung Zollverein.

Pääroolissa on taiteilija, joka toimii aktissa/esityksessä tai performanssissa välittäjänä katsojan ja jonkun muun välillä. Beuysin taiteilijuutta onkin kuvattu myös shamanismina. Hänen taiteessaan objekti, esine museossa ei ole olennaista, vaan prosessi, ajatustenvaihto, kehon liike, sosiaalinen liike, uusi yhteiskunta. Taiteilija johdattaa seuraajansa ymmärtämään enemmän luonnosta ja yhteiskunnasta. Yhteyden luontoon Beuys luo arkaaisten materiaalien välitykselle. Näitä voivat olla rasva, huopa, hunaja, vaha, kuollut jänis.  Muodostuu teoria sosiaalisesta veistotaiteesta. Merkittävä kulminaatio on vuoden 1982 Kasselin Dokumentan 7000 tammea –teos jossa istutettiin 7000 tammea useamman vuoden aikana Kasseliin.

Joseph Beuys, Dillinger-Aktio ”Biograph” -elokuvateatterin ulkopuolella. Chicago, 14.1.1974. Kuva Klaus Staeck, © vg Bild-Kunst, Bonn 2020. Von der Heydt Museum, Wuppertal.

Kun museoissa esillä olevista Beuysin teoksista esillä on usein vain jäänteitä joskus tapahtuneesta esityksestä, niin kuraattorit usein kirjoittavat teoksista kovin eri tavalla kuin normaalissa teosesittelyssä. Nämä myöhemmät tekstit kirjautuvat tekstiplansseihin tarinallisena ja hitusen vaivaannuttavana. Hiukan Carlos Castanedan kirjojen shamaanitarinoiden kaltaisena. (En kuitenkaan vertaa tässä äärimmäisen laaja-alaisen vaikuttajan Beuysin elämäntyötä New Age -kirjailija Castanedaan). Ehkä nykyisistä Beuys-näyttelyistä puuttuu päähenkilö - shamaani, guru tai pyhimys Joseph Beuys ja siten esittelyt vääjäämättä jäävät vaillinaisiksi. 

Juhlavuoden järjestäjät nostavat oikeutetusti esille Beuysin ajattelun ajankohtaisuuden – erityisesti Fridays for Future -aikakaudella. On kuitenkin nostettu esille (Niklas Maak Frankurter Allgemaine Sonnntagszeitung 14.2.2021), että tulee myös muistaa Beuysin elämän ja ajattelun kaksijakoisuus, mieltymys saksalaiseen, ajoittain ehkä väkivaltaiseenkin volksgeistiin radikaalin vasemmistolaisen ja vihreän ajattelun rinnalla. Joka tapauksessa on kiinnostavaa nähdä millaisen tulkinnan juhlavuosi nostaa esille Beusista.

Joseph Beuys, Capri-patteri, 1985. Kuva Reni Hansen, Kunstmuseum Bonn / © vg Bild-Kunst, Bonn 2020. Kunstmuseum Bonn.

 

Juhlavuoden nettisivujen englanninkielinen ohjelma