Berliinin biennaali 2020

päiväys:

 

Nykytaide palasi rysäyksellä Berliiniin. Kesän alussa koronan vuoksi peruutetut näyttelyt ja tapahtumat avattiin syyskuun alussa. Nyt esillä on Berliinin biennaali, Positions -taidemessut aiemman Tempelhofin lentokentän hangaareissa, Art Week -tapahtuma sekä yleensä keväällä järjestettävä Gallery Weekend.

Lerato Shadi. Valokuva, 4 osaa. Kindl—Zentrum für Zeitgenössische Kunst. Art Week Berlin

Kuvataiteen tarjonta on poikkeuksellisen laaja, ja kun se on hajautunut eri puolille kaupunkia, niin nähtävää on oikeastaan liikaakin. Art Week lisäksi jalkautuu erilaisiksi kaupunkitapahtumiksi. Itse olen ehtinyt käydä vasta muutamassa näyttelyssä.Onneksi biennaali ja iso osa museonäyttelyistä jatkuvat aina marraskuulle saakka Biennaali on jakaantunut neljään eri paikkaan. Pieni DAAD -galleria Kreutzbergissä keskittyy kehoon, vaatetukseen ja identiteettiin. 

Julkisivu. daadgalerie (Oranienstraße), Berlin, 5.9.–1.11.2020
Kuva: Silke Briel



KW-nykytaiteen instituutissa aiheena on patriarkaatti, Martin-Gropius-Baun näyttelyssä tutkitaan mm. museoita ja kolonialismia ja aiemmassa painotalossa ExRotaprintissa on näyttelyjen ohella tarkoitus pitää myös työpajoja ja tapahtumia. Mikäli vain koronatilanne tämän sallii.

Cian Dayrit, näkymä installaatiosta, 11th Berlin Biennale, Gropius Bau, 5.9.–1.11.2020
Kuva: Mathias Völzke




Pedro Moraleida Bernardes, Young-jun Tak, Florencia Rodriguez Giles, näkymä installaatiosta, KW Institute for Contemporary Art, 5.9.–1.11.2020
Kuva: Silke Briel



Martin Gropius Baussa on biennaalin ohella esillä myös Otopong Nganga ja Down to Earth - näyttely. Teemana siinä on juuri nyt niin taiteessa kuin muutenkin yhteiskunnassa läsnä oleva ilmastonmuutos. Näyttelyssä on muuten esillä myös Agnes Denesin suunnitelma Pinsiön soranottoalueen jättömaalle toteutetusta Puuvuori – teoksesta (1996).  Art Weekin muusta tarjonnasta voi poimia valokuvakeskus C/O:n esittelemän DDR-kuvaajan Harald Hauswaldin, Hamburger Bahnhoffin ylitsevuotavan, jo kesäkuussa avataun Katharina Grossen näyttelyn sekä GASAG-palkinnon voittaneet Marc Breuerin näyttelyn Berlinische Galeriessa. Näistä olen toistaiseksi nähnyt vain Breuerin näyttelyn. Hänestä myöhemmin ehkä lisää. Tarjonta on siis laajaa, ja yhtenä pimintana voi nostaa esille, että myös Berliinissä toimiva suomalainen Miettinen Collection/Salon Dahlman on avannut ovensa tällä viikolla. Gallery Weekend tarjoaa mm. Olafur Eliassonin Neugerriemschneider-galleriasssa.

Biennaalin kuraattorit María Berríos, Renata Cervetto, Lisette Lagnado ja Agustín Pérez Rubio tulevat Etelä-Amerikasta. Osa heidän valitsemiaan taiteilijoita ei koronan vuoksi päässyt Berliiniin, heitä korvaavat mm. performansseissa paikalliset taiteilijat.Biennaali on perinteisesti ollut luonteeltaan poliittinen. Niin tänäkin vuonna, patriarkalismi ja kolonialistinen kapitalismi ovat vastarinnan kohteena. Kuitenkin ainakin saksalaisten lehtiarvioiden (ja kuraattorienkin) mukaan ei kuitenkaan astuta suoraan barrikadeille, vaan tavoitteena on aloittaa muutos sisältä, tanssia ja laulaa järjestelmä suohon, perustaa yksityisiä ja kollektiivisia vastarintayhteisöjä.

Tautitilanne on Saksassa parempi kuin naapurimaassa Ranskassa tai Espanjassa. Hyvä se ei kuitenkaan ole. Näyttelyihin pitää ostaa liput ajanvarauksella etukäteen, kävijämäärä on rajoitettu ja sisätiloissa on maskin käyttöpakko. Ainakin DAAD-galleriassa videoteosten kuulokkeita varten jaettiin erilliset korvatyynyjen päälliset.

ExRotaprint (Gottschedstraße/Bornemannstraße), Berlin, 5.9.–1.11.2020
Kuva: Mathias Völzke


Kommentit

Lähetä kommentti